|
|
Seuraavan päivän aamuna teimme Siirtymän Taupoon, joka tuntui olevan kesäaikaan melkoinen turistirysä. Sopivan yöpymiskopin löytäminen ei ollut aivan helppoa, mutta lopulta homma järjestyi. Päivän kalastuskohde päätettiin parin kalastuskauppavierailun jälkeen, se tulisi olemaan Pueto Streamin suu Waikato-joella. Waikaton vesi nimittäin lämpenee kesäisin sen verran kuumaksi, että kalat kerääntyvät määrissä jokisuihin, missä vesi on viileämpää. Kaupasta nappaamamme esitekin osasi luvata, että moni saa kesällä kahdeksan kalan päiväkiintiönsä täyteen kyseisessä paikassa...
Paikalle löytäminen tuotti oman tuskansa, mutta lopulta olimme kuitenkin jokisuussa joskus iltapäivällä. Itse sivujoen, Pueton, kalastaminenkin olisi kiinostanut, mutta kasvusto jokivartta ylöspäin oli niin läpitunkemattoman tiheää, että ei oikein kannattanut yrittää. Varsinkin kun kalaa näkyi pinnassa ja pinnan alla koko ajan jokisuussa. Nämä kalat eivät kyllä olleet koolla pilattuja. Nyt viimeistään alkoi valjeta, että siellä, missä on paljon kalaa ei yleensä ole kovin isoja kaloja. Ja ilmeisesti sama päti myös toisin päin.
Simo pääsi hommasta ensimmäisenä jyvälle. Ilmeisen paljon kalastetussa paikassa toimi pieni nymfi ohuella perukkeella, pinturit eivät yllättäen toimineetkaan pintoville kaloille. Heittotilan vähyys rajoitti kalastusta, eikä perholle myöskään oikein saanut annettua vapaata uittoa. Parhaiten toimi perhon uittaminen virran mukana lähes kaikki siimat ulkona "ottikulmaan" ja rauhallinen odottaminen. Kahdeksan kalan kiintiöt olisivat varmaankin tulleet meillekin täyteen, jos olisimme kaloja ottaneet. Kaikki saamamme kalat olivat kirjolohia, isoimmat ehkä puolitoistakiloisia. Isoimmat kalat näyttivät olevan laihoja ja koukkuleukaisia, ilmeisesti olivat vielä toipumassa kuturasituksesta.
 Kala kiinni! |
 Laiha ex-koukkuleuka |
 Ja näitähän riittää... |
|
|